Vähä on paljo ja pieni on suurta

Aattelin tulla taas kertoon pari turhaa juttua. Tää on vaan tämmönen 'välitäytepostaus' jossa kerron, että mä oon kipeenä. Mahataudissa. Tää on jo toinen päivä, ja tää tosiaan vie voimia. Niin, ja kotona makaamisessa ei ole mitään kerrottavaa. EHKÄ melkein mainitsemisen arvoista on se, et äidin tekemä kaalikeitto on hyvää. Eikä se oo melkein mainitsemisen arvosta, vaan ihan täysin. Se on ehkä teille pieni juttu, mutta mulle se on suurta. Suuri makuelämys, kuten äidin ruuat yleensä. Se ei oo mitään Saarioisten 'hyvää, äitien tekemää ruokaa', vaan se on ihan oikeeta ruokaa. ♥ Sen näkee kyl musta, et oon ollu ruoka-aikaan kotona... Mut eipä siinä mitään, mun on mahat ja pahat.