Happyhappy !

Tutkailin äsken kommentteja ja lukijamäärää, ja huomasin et niitä oli tullu lisää, jee ! Mä oon todella onnellinen siitä(kin). Toki myös yllättyny. Yleensä mulla tulee viikossa 1-2 lukijaa, mutta nyt on tullu päivässä kaks lukijaa ja jopa neljä kommenttia. Kiitos ihanaiset. Tottakai niiden kommenttien sisältökin ilahdutti, kaikki oli positiivista palautetta. En sano tätä sillä, ettenkö kestäis kritiikkiä, mut mä nyt nostan esiin positiivisia asioita. Kiittikiitti, saitte hymyn mun huulille ! =)

Ylpeys syntyy pienistä asioista

Tänään melkein seitsemän tuntia tullu siivottua. Kyllä tää urheilusta käy (ainakin kun on mun huoneesta kyse). Ei tää mitenkään törkynen ollut, mulla vaan tuppaa olemaan paljon roinaa. Kuumakin tuli. Tottakai tätä siivoilua piti suorittaa silloon, ku oli hieno ja lämmin keli ulkona. No, kai niitä kauniita päiviä vielä tulee. Mä oon oikeesti ylpee siitä, mitä oon saanu aikaseks.

Päivän saldona on siis seuraavia:
- Sormet rakoilla
- Jalat kipeet
- Nenä täynnä pölyä
- Siisti koulupöytä
- Tyhjennetty piironki
- Siivottu vaatekaappi (josta löyty Kurt Cobain - 'seinälakana'!)
- Uudet lakanat

Huomenna olis tarkotus vielä suorittaa urakka loppuun. Suurimman yli on päästy, mutta hommaa löytyy vielä. Kyllä tää tästä. Mä oon ihan onnellinen siitä, että sain alotettua siivoon. Itsellenihän mä tosiaan teen tätä (kyllä, toistelen samoja asioita). Nyt saa vaan rentoutua, istua hetken koneella. Kohta sit sauna, yay ! Mikäs tässä on ollessa, kun istuu koneella ja ikkuna auki viilentämässä... :) Onnellisuus on palapeli, se on helppo saada kokonaiseks, mut myös niin helppo tuhota. Mun palapeli on tällä hetkellä ehjä.

Tää 'korukaappikello' (en keksiny parempaa nimitystä) on mun mielestä jotenkin tosi kaunis. Sen lisäks että se on tollanen, sillä on tunnearvoo. Sain sen joku joulu mummulta joululahjaks. En tosin nähny kyseistä ihmistä sinä jouluna. Oikeestaan mä en oo nähny sitä varmaan pariin vuoteen... No, jos sitä sit vaikka kesällä repäsis ja menis visitoimaan Korpilahdessa... Kesä on jo täynnä suunnitelmia, mutta ne nyt ei oo ajankohtasia. Niin, ja vielä se, että tämä korukaappikello ei oo pelkästään kaunis ja tunnearvokas, on meinaan käytännöllinenkin! Piilopaikakskin joillekin jutuille hyvä... Haha.

Suuria tekoja

Okei. Huomenna alotan taas vaihteeks urakoimaan huonettani siistiks. Ei tää vielä niin järkyttävän huonossa kunnossa ole. Vielä. Motivaationa mulla on viikonloppusuunnitelmat ja vähän sisustuksen uusimista. Sellasta esimerkiks, että uudet verhot ikkunaan ja uus lipasto (vaatteiden säilytykseen ja tv-tasoks). Kyl se uus telkkuki kai jostain putkahtaa sitten ajallaan.

Onhan tää suht iso urakka, mutta kyllä mä kai selviän. Taisiis ei mitään kai, vaan selviän. Täytyy olla hyvää musiikkia, niin kyl se siitä. Pari päivää on aikaa, mutta kyllä siinä jo ihmeitä tekee. Itseäni vartenhan mä toki siivoon, mut aikaraja siks, että alaikäisenä porukat vielä päättää mun kulkemisistani. Isä kuskaa ja sillee... Eikä se kuskaa jos tää huone on vielä perjantaina pommin jäljiltä.

Pitää vaan haeskella inspiraatiota ja motivaatiota, mut kyl se sit pikkuhiljaa tulee, kun vauhtiin pääsee. Ja kyllä, mulle huoneen siivoominen on iso asia.

Onni onnettomuudessa

Okemo joo, nyt tulee taas semmone postaus, että ostin sitä ja ostin tätä. Vanha, rakas, neljä-viisivuotiaaksi elänyt tietokoneeni päätti ottaa loparit. Se ei mee enää päälle. Kiva kiitos. Mutta sain sit uuden koneen, ja oon aivan tyytyväinen tähän kyl ! Uudet kuulokkeetkin on päässä. Nyt ku malttas näiden luota kulkeutua nukkuun vielä tänä yönä.

Nojoo, ei tää mun valvominen niistä johdu, mutta anyways. Ei mulla toisaalta mihinkään oo kiire, ollaan lomalla edelleen. Vaikka luulis sitä väsyttävän kun on muutaman tunnin istunu autossa ja ravannu eri tekniikkaliikkeiden välillä. Hohhoijjaa. Ja mäkun en ymmärrä koneista paljon mitään. Mutta kuulokkeista ymmärrän jotain, ja varsinkin sen että nää on hyvät ! Pitää ollakki hintaansa nähden...


Josko sitä nyt yrittäs mennä nukkuun. Saa nähdä, jääkö yrittämiseks... Ja ihan näin btw kun yrittämisestä puhutaan. Mä ajattelin alottaa karkkilakon. En määrittele mitään aikaa, koska siitä tulee sit vaikeempaa. Mutta tottakai, ihan oman terveyteni takia koitan jättää ne jopa kokonaan pois. Aina ne voi korvata jollain terveellisellä, esim. hedelmillä tai jollain. Jopa porkkana vois sopia. Nam. Mutta ei siitä sen enempää tälläerää... Bonne nuit !

Kuka nyt aina jaksais pyydellä anteeksi tai lupaa olla itsensä?

Olin tänään Koskissa, mulla oli tosi kivaa. Mut silti mulla on tällänen ahdistus ja itkufiilis ja kaikkee. Vähän jotenkin sekava olo. Kai se on tää, kun kotona on kauhee hälinä kokoajan, mut yritetään passittaa tekeen kaikkee heti kun tuun kotiin, mutta MÄ EN JAKSA. Eikä mun mieltä kohota yhtään se, että ihmiset lupaa kommentoida, mut yhtään kommenttia ei tupsahda. Joo, se on pikkujuttu, mut kummasti piristäis. Voi vaan kuvitella, kuinka mä joka välissä kurkkaan, että onko uusia kommentteja. Turha toivoo, ja lukijatkin vaan vähenee, että kiitosta. Nyt just mun oli pakko tulla tänne avautumaan, mutta en jaksa kirjottaa enempää, ehkä illemmalla sit taas. Tai yön pikkutunneilla...

Ostoksia, ostoksia !

Saatoin ehkä mahdollisesti vahingossa melkein eksyä Ideaparkiin, farkkuostoksille. Jeejee. Tuli ostettua yhdet farkut, seittemän paitaa. Hups. No, ei ollu turhia ostoksia. Rakastuin noihin, mitä ostin. Haluun päästä jo käyttään niitä ! Mitään missään? Koulua ei ainakaa (thank god...), et sielä ei voi esitellä, mut eiköhä sitä johki keksi mennä tossa loman aikana. Tietty mesta mielessä... Mut ei siitä sen enempää, haha. Kuvia? Joo, löytyy.

KappAhl

 

Cubus

Seppälä

 Kuljun Kartano

Jotain, mihin rakastuin eilen

Tuli illalla kuunneltua jos jonkinmoisia biisejä, ja nyt on pakko jakaa täällä muutama niistä. Oli jotain sellasta, mitä oli pakko kuunnella useempaan kertaan. Rakkaus ♥ Näistä biiseistä koostuu kotiperjantai-ilta, ainakin jos on sellanen musiikkimaku kun mulla... Kuunnelkaa tai älkää. Suosittelen kyl kaikille tota ensimmäistä vaihtoehtoo. Ja joo, en osannu näitä paremmin laittaa, joten elkää kukaa kitiskö (:

Miten voi väsyttää näin paljon?

Mä oon ollu siis nyt nää pari päivää kotona, ja huilinu aika paljon. Yöllä nukuin kohtuullisen määrän, ja silti mua väsyttää nyt ihan hel-ve-tis-ti. Ei jaksais tehdä mitää. En saa aikaseks. Pitäs käydä suihkussa ja mennä ulkoileen, mut mä en vaan saa oikeesti aikaseks. Huhhuh. Josko noi kaks edellämainittua asiaa sais mut virkistyyn... Kun päätys sinne asti.

Mun aivot ei toimi tarpeeks varsinkaan sudokun tekemiseen. Just ja just onnistuu kirjottaminen ja selvät lauseet. Tätäkö tää loma taas tulee oleen? Ahdistusta ja huonosti nukuttuja öitä? Unirytmi hukkuu ja sitä rataa. Sit taas kouluun ahdistuun lisää. Jos nyt vaikka alotetaan siitä, et mä hilaan itteni koneelta johonkin. Ei se oo niin ylivoimasta... Ei tehä kärpäsestä härkästä ja silleen.

Aimutta en mä viä voi nousta, mua oottaa pasilasta jakso, jota en oo nähny. Hups. Ristiriita. Anteeks. Mut se on Pasila. Kyllä se nyt on sanomattakin selvää että se sarja on loistokamaa. Namnam. Ehkä se sit piristäis? Tuskin virkistää, mut piristymisen myötä mä sit kai jaksan. Tai sit en. Njaa, turhia mä selitän tässä, nyt on perjantai ja loma alkanu.

Niimpäniin... Penkkarit tosiaan oli ja meni

Kyllä saa taas olla ylpee meidän koulusta...

I feel insane every single time I'm asked to compromise

Tätä tää välillä on...

Njoo, inspi blogin kirjottamiseen oli _hieman_ alhaalla jonkun aikaa. Oikeestaan motivaatio moneen muuhunkin asiaan on ollu nollissa, ellei jopa miinuksen puolella. Näihin asioihin lukeutuu mm. koulu. Jeejee saatana... On tässä tullu oltua ties missä, ja kamerakin pöllittiin. No, sitä on turha enempää murehtia, mulla on uus kamera, josta pidän sit erityisen hyvää huolta!

On ollu penkkareita, vanhojentansseja ym. sekoilua. Tän viikon 'kohokohta' oli ehkä se ku olin hieman down alkuviikosta ja ehkä ahdistunutkin, mut eiköhän tää tästä. On ollu huomattavasti parempi fiilis kun on ollu ny tän päivän kotona, olinpa eilen taas kuumeessa. Huomena ehkä mahdollisesti saatan eksyä kouluun, ja sit sieltä pulkkamäkeen. Kelpaa sellane perjantai.

Taai sit sellane, et jään himaa alotteleen hiihtolomaani... Kävi miten kävi, kuvailen huomena. Ainaha sitä tulee lupailtua kuvapostauksia, mut sit ne jää. Kattellaan niitä sit huomena. Aikaa ainaki löytyy, jos ei muuta. Että jos sitä taas aktiivisuutta nostelis... Puheita, lupauksia... Joo, emmä oo täydelline, enkä yritäkään. Yritän vaan olla oma itteni ja sillee.